Suomen on säilyttävä houkuttelevana

22.10.2018


Euroopan maat tarjoavat toinen toistaan makeampia porkkanoita houkutellakseen parhaita huippuosaajia. Suomi on kovaa vauhtia putoamassa muun Euroopan kelkasta, ellei lainsäädäntöämme päivitetä pikaisesti. Suomen yritys- ja innovaatiojärjestelmä kärsii dramaattisesti, jos kansainväliset kyvyt imuroidaan muualle. Suomalaiset eivät pysty tuottamaan maailmanluokan ratkaisuja ilman kansainvälisiä kykyjä. Seuraavat muutokset tarvitaan pikaisesti:

1. Kannustavampi verotus

Taistelu osaajista EU-maiden välillä korostuu verotuksessa. Käteen jäävä palkkapussi painaa työtarjouksia punnitessa.

Hollanti tarjoaa 30% prosentin tuloveronalennuksen ulkomaisille korkeasti koulutetuille työntekijöille, joita verotetaan maassa. Veronalennusta pidetään korvauksena expat-työntekijöille aiheutuvista ylimääräisistä kustannuksista.

Ruotsi on poistanut tuloveron pienempien alle 80 miljoonan kruunun tulosta tekevien, alle 50 henkeä työllistävien ja alle 10 vuotta vanhojen yritysten optioista, jonka seurauksena yhä useampi yrittäjä haluaa perustaa yrityksensä juuri Ruotsiin. Vastaava uudistus on pakko toteuttaa myös Suomessa, jos haluamme kansainvälisten kasvuyrittäjien ja sijoittajien suuntaavan jatkossa tänne.Hallitus onkin ryhtynyt toimiin lain muuttamiseksi syksyn 2018 budjettiriihen yhteydessä.

2. Vauhtia lupaprosesseihin

Ranska tarjoaa teknologiayritysten perustajille, työntekijöille ja sijoittajille nopeutettua France Tech -viisumia. Viisumin saa neljäksi vuodeksi kerrallaan ja se koskee koko perhettä – huhujen mukaan jopa 48 tunnissa hakemuksesta.

Suomi on ottanut hiljattain käyttöön oman start up -oleskelulupansa, mutta hakuprosessia on kritisoitu hitaaksi ja viisumi on voimassa vain kaksi vuotta. Lupaprosesseja pitää nopeuttaa ja yksinkertaistaa nykyisestä. Parista päivästä viikkoon olisi sopiva käsittelyaika hakemuksille.

3. Palvelut englanniksi

Espoo on näyttänyt mallia ottamalla englannin viralliseksi asiointikieleksi. Helsingissäkin esimerkiksi englannin opetusta on lisätty, mutta kansainvälisille koulupaikoille on edelleen enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Sama koskee myös yksityisiä palveluita, kaupassa ja lastenhoitajan kanssa pitää pystyä asioimaan tarvittaessa myös englanniksi.

Tutkintojen vastaavuutta pitäisi helpottaa, jotta esimerkiksi muualla koulutetut lääkärit saataisiin täällä nykyistä jouhevammin oman alan hommiin. Suomen ja ruotsin kielen kursseja pitää olla tarjolla helposti kaikille ulkomaalaisille, jotka ovat valmiita opettelemaan kotimaisia kieliämme.

4. Asennemuutos

Suomi tarvitsee asennemuutoksen kansainvälistyäkseen. Slush-sukupolvi on tottunut operoimaan kansainvälisillä markkinoilla, mutta suuri osa yhteiskuntaamme on vielä vahvasti Suomi-keskeistä. Jopa Helsingissä voi olla vaikeaa työllistyä puhumatta sujuvaa suomea. Perinteisissä työpaikoissa ei uskalleta ottaa ulkomaalaisia tai edes ulkomailla pidempään asuneita suomalaisia töihin. Avoimuutta pitää lisätä kaikilla tasoilla.

Maabrändiämme pitää vaalia ja Suomea markkinoida kohdennetusti niin valtion kuin yritysten koneistoa hyödyntäen. Olemassa olevat voimavarat pitää hyödyntää, esimerkiksi yliopistoissamme opiskelevat ulkomaalaiset puolisoineen ohjata töihin nykyistä jouhevammin.

Maailman paras maa ei synny toistelemalla omaa erinomaisuuttamme vaan rohkeilla uudistuksilla. Muu maailma menee menojaan, jos emme reagoi pian.

Kirjoittaja on Helsingin kaupunginhallituksen elinkeinojaoston jäsen. Kirjoitus on julkaistu Helsingin Kokoomuksen Elävä Helsinki- lehdessä 09/2018.

Taustatietoja:

OECD:n raportti Suomen innovaatiojärjestelmästä (2017)

Talent Boost – toimenpideohjelma


Takaisin