Aivoystävällinen Helsinki lapsille ja nuorille: leikkiä, oppimista ja liikuntaa (osa 1)
17.3.2025
Lasten ja nuorten psyykkinen oireilu on lasten terveydenhuollon suurin ongelma. Lapsista ja nuorista noin joka viidennellä on jokin mielenterveyden häiriö. Lohdullista on, että oikeilla toimenpiteillä tilanne voidaan saada nopeastikin korjattua.
Ihmisen aivot kehittyvät aina 25 vuoteen asti ja ne muovautuvat koko elämän ajan. Arjen teoilla ja valinnoilla on vaikutusta sekä mielen että aivojen hyvinvointiin. Aivoystävällinen kaupunki lapsille ja nuorille tukee kognitiivista kehitystä, mielenterveyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Aivoystävällinen kaupunki on turvallinen ja siellä kiinnitetään huomiota oppimiseen, luovuuteen ja mahdollisuuteen harrastaa liikuntaa ja kulttuuria sosioekonomisesta asemasta huolimatta. Aivoystävällinen Helsinki lapsille ja nuorille on mahdollinen, kun huomioimme aivoterveyden päätöksenteossa.
Olen työskennellyt aivotutkimusta tukevan Aivosäätiön toimitusjohtajana vuodesta 2021. Työssäni olen perehtynyt aivosairauksiin lasten psyykkisistä ongelmista muistisairauksiin. Aivotutkimus tuo näihin parempia hoitoja. Panostamalla aivoterveyteen voimme ennaltaehkäistä yllättävän monia ongelmia. Tämän lisäksi olen toiminut kaksi kautta kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2017 alkaen. Useiden luottamustehtävien kautta osaan vaikuttaa Helsingin toimintaan, päätöksentekoon ja kaupunkisuunnitteluun. Asiantuntijuuteni niin kaupunginvaltuutettuna kuin aivoasioissa ovat tuoneet minulle keskeisen teeman politiikkaan, jota haluan ajaa seuraavalla vaalikaudella. Helsingin tulee olla aivoystävällinen kaupunki asukkailleen. Mitä se tarkoittaa? Aloitetaan lapsista ja nuorista.
1. Vehreys ja luonto
On sanomattakin selvää, että luonto on tärkeässä roolissa aivoystävällisessä Helsingissä. Tutkimusten mukaan luonnossa vietetty aika vähentää stressiä, tukee luovuutta ja parantaa keskittymiskykyä. Olen ollut mukana päättämässä 120 uudesta luonnonsuojelualueesta vuoteen 2038 mennessä Helsinkiin. Osa näistä alueista on merellä ja osa on maalla. Helsingillä on upea merellinen luonto ja tätä tulee vaalia tuleville sukupolville. Olen ollut valtuustossa edistämässä parempia lauttayhteyksiä ja palveluita saarille, jotta merellinen Helsinki pääsee oikeuksiinsa ja on laajemmin kaupunkilaisten käytössä tukemassa niin lasten ja nuorten kuin aikuisten hyvinvointia. Aivoystävällisessä kaupungissa melua ja ilmansaasteita torjutaan aktiivisesti ja siellä on hyvä valaistus, joka tukee turvallisuuden tunnetta. Tätä työtä haluan jatkaa seuraavalla kaudella.
2. Liikunta ja leikki
Liikunta ja leikki ovat tärkeitä lasten aivojen kehityksen kannalta. Tarvitsemme lisää virikkeellisiä alueita lapsille ja nuorille. Lisää teemaleikkipuistoja Helsinkiin! Ruoholahden digileikkipuisto on hyvä alku. Kruunuvuorenrannan liikuntapuisto on toinen esimerkki, josta voimme olla ylpeitä ja jota olen ollut mukana ajamassa ja päättämässä. Lisäksi tarvitsemme lisää skeittiparkkeja, kiipeilyseiniä ja pelikenttiä.
Kaupunkiympäristön suunnittelussa tulee ottaa huomioon mahdollisuus liikkua ja leikkiä spontaanisti. Tätä tukevat myös turvalliset koulumatkat sekä joukkoliikenne ja pyöräilyreitit, joihin Helsinki on panostanut viime vuosina.
Helsinkiin tarvitaan lisää matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia lapsille ja nuorille, jotta kaikilla on mahdollisuus liikkua sosioekonomisesta taustasta huolimatta. Helsinki pyrkii siihen, että jokaisella nuorella olisi yksi harrastus. Tänä talvena teimme valtuuston 150- vuoden juhlavuoden kunniaksi päätöksen, että esimerkiksi Uimastadion ja muut maauimalat ovat maksuttomia 7-19-vuotiaille juhlavuoden ajan, jotta heillä on mahdollisuus harrastaa liikuntaa ja olla toistensa kanssa turvallisessa ympäristössä.
3. Päiväkodit ja koulut: oppimista ja luovuutta tukevat ympäristöt
Lasten aivojen kehityksen kannalta varhaislapsuus on erityisen tärkeää aikaa. Sen takia meidän täytyy kuunnella aivotutkijoita ja hyödyntää heidän erityisosaamistaan päiväkotien ja koulujen suunnittelussa. Lapsen etu ensin ja sen jälkeen taloudelliset näkökulmat.
Aivoystävällinen koulu tukee oppilaiden ja opettajien hyvinvointia sekä oppimista ottamalla huomioon aivojen toiminnan ja tarpeet. Se perustuu neurotieteelliseen tutkimukseen ja käytännön pedagogisiin ratkaisuihin. Kohtuulliset ryhmäkoot ja rauhalliset, mutta virikkeelliset tilat ovat tärkeitä. Opetusmenetelmät ovat monipuolisia ja aktivoivia. Monipuolinen kouluruoka tukee aivoterveyttä ja keskittymiskykyä. Riittävä uni, palautuminen ja stressin vähentäminen huomioidaan kaikessa tekemisessä.
Ruutuajan hallinta on tärkeä uusi kansalaistaito niin lapsille kuin aikuisille. Minun mielestäni digilaitteet voisi kieltää kokonaan peruskoulussa. Helsingin ammattitaitoisen henkilöstön aivoterveydestä huolehtiminen kuuluu aivoystävälliseen kaupunkiin.
Myös Helsingin ensiluokkaiset kirjastot kuuluvat aivoystävälliseen kaupunkiin. Lapsille ja nuorille tulee tarjota nuorisotiloja ja kohtaamispaikkoja, joissa he voivat olla toistensa kanssa turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Tulevalla valtuustokaudella tulen ajamaan asioita, jotka tukevat lasten ja nuorten aivoystävällisen Helsingin rakentamista ja tukevat heidän oppimistaan ja luovuuttaan.
4. Sosiaalinen ja psyykkinen hyvinvointi
Meidän tulee pitää huolta lasten ja nuorten psyykkisestä hyvinvoinnista. Toimivat neuvolat ja kouluterveydenhuolto tukevat aivoystävällisen Helsingin rakentamista. Lasten, nuorten ja perheiden tulee päästä sujuvasti näiden palveluiden pariin, sillä niillä on myös tärkeä ennaltaehkäisevä rooli. Mielenterveyden haasteisiin tulee saada apua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mitä nopeammin voimme puuttua ongelmiin, sen parempi.
Aivoystävällinen Helsinki lapsille ja nuorille ei ole vain fyysisesti turvallinen, vaan se tukee lasten ja nuorten kasvua, oppimista ja hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Kokemukseni Aivosäätiön toimitusjohtajana ja Helsingin päättäjänä on tuonut minulle vision siitä, miten monia ongelmia voisimme ratkaista ja parantaa elämänlaatuamme, jos huomioisimme aivoterveyden paremmin. Toivon, että tulevalla valtuustokaudella pääsen jatkamaan työtäni Helsingin lasten, nuorten ja aivoystävällisen kaupungin puolesta. Pidetään huolta helsinkiläisten aivoista!
Jenni Pajunen on Aivosäätiön toimitusjohtaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu, joka haluaa ratkaista Helsingin haasteita aivotutkimuksen avulla. Äänestä Jenniä uudelle valtuustokaudelle numerolla 298 kuntavaaleissa 13.4.2025
Lisää tietoa
European Academy of Neurology: Kouluhaaste
Aivosäätiö: Kehittyvät aivot ja mieli -webinaari 03/2024
Jonathan Haidt: Ahdistunut sukupolvi (2024)
Aivoystävällinen Helsinki työikäisille: toimiva arki tukee aivojen hyvinvointia (osa 2)
Aivoystävällinen Helsinki senioreille: aktiviteetteja ja sosiaalista elämää (osa 3)
Takaisin