Aluepoliittista vatulointia kansallisen edun kustannuksella
17.7.2017
Aluepolitikointi ajaa räikeästi kansallisen edun edelle hallituksen arpoessa kantaansa EU:n lääkeviraston suhteen. Health Capital Helsingiksi profiloitunut pääkaupunki on ainoa varteenotettava hakija Suomesta. Helsingin hakemukselle tarvitaan nopeasti tukea myös valtioneuvoston suunnasta.
Brexitin seurauksena Iso-Britanniassa sijaitsevat Euroopan lääkevirasto ja pankkiviranomainen siirretään muihin jäsenmaihin. Eurooppa-neuvosto on linjannut, että kriteereinä on valmius avata virasto heti brittien EU-eron astuessa voimaan, uuden sijantipaikan saavutettavuus ja lentoyhteydet muihin Euroopan pääkaupunkeihin, laadukas koulutus työntekijöiden lapsille, työmahdollisuudet sekä sosiaaliturva heidän puolisoilleen, toiminnan jatkuvuuden takaaminen ja virastojen maantieteellinen hajautus. Euroopan lääkeviraston sijoittuminen Suomeen toisi meille 900 EU-virkamiesta, satoja kansainvälisiä kokouksia ja kymmeniä tuhansia maksukykyisiä vierailijoita vuosittain. Se vahvistaisi voimakkaasti omaa terveys- ja lääkealan toimialaamme.
Helsingillä on tuhannen taalan paikkahakea EU:n lääkeviraston sijaintipaikaksi. Euroopan lääkevirastolla on merkittäviä synergioita täällä sijaitsevan kemikaaliviraston kanssa, jonka isännöinnistä on saatu positiivista palautetta. Suomen terveys-, lääketiede- ja terveysteknologia-alat ovat nosteessa. Kaupunki on profiloitunut pitkäjänteisesti ”Health Capital Helsinki”- hankkeellaan. Olemme nousseet kärkipäähän elämänlaatua mittaavissa vertailuissa ja meidät on rankattu toistuvasti maailman parhaiden expat-kaupunkien joukkoon. Koulujärjestelmäämme arvostetaan. Sijaitsemme Euroopan laidalla, mutta pääkaupunkiseudultaon hyvät suorat lentoyhteydet suurimpaan osaan EU-pääkaupungeista sekä Aasiaan ja Pohjois-Amerikkaan ja yksi maailman vilkkaimmista matkustajasatamista.
Suomessa Lääkealan terveys- ja turvallisuuskeskus FIMEAn toimintoja siirrettiin 2009 aluepoliittisista syistä Helsingistä Kuopioon. EU-viraston sijoittuminen Helsinkiin vahvistaisi myös FIMEAn jalansijaa pääkaupunkiseudulla. Ilmeisesti tästä syystä hallitus ei ole saanut päätöstä EU-lääkevirastosta tehtyä.
Turussa, Oulussa ja Kuopiossa on yliopistojen ympärille syntynyt bio- ja lääketieteellistä osaamista ja yrityksiä. Niillä ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia menestyä haussa, koska viraston kriteereissä painotetaan lentoyhteyksiä muiden jäsenmaiden pääkaupunkeihin. Kosmopoliitissa miljoonakaupungissa Lontoossa asuneet EU-virkamiehet eivät luultavasti halua siirtyä 117 000 asukkaan Kuopioon tai edes 320 000 asukkaan Turun seudulle pelkästään pidentyvien matka-aikojen takia.
Kilpailu uusista virastoista on kovaa. Yli 20 EU-maan kaupungit tavoittelevat lääkeviraston sijoituspaikaksi. Vaikuttaminen EU:ssa on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Se vaatii verkostoitumista ja ammattimaisia viestintäkampanjoita Brysselissä ja muissa Euroopan pääkaupungeissa. Monet hakijakaupungit ovat käyneet lobbaamassa koneistoa jo kuukausien ajan ympäri Eurooppaa ja osoittaneet toinen toistaan hienompia pilvenpiirtäjiä siirtyvän viraston käyttöön. Suuremmilla jäsenmailla on huomattavasti Suomea järeämmät virkamieskoneistot käytettävissään. Tämän takia on entistä tärkeämpää, että Helsingin hakemus laitetaan liikkeelle laajimmalla mahdollisellarintamalla ja maan hallituksen tuella.
EU-viraston hakemusaika päättyy heinäkuun lopussa. Suomenmahdollisuudet menestyä kilpailussa olisivat olleet paremmat, jos hallitus olisi ilmoittautunut Helsingin hakemuksen tukijaksi aikaisemmassa vaiheessa. Vielä ei ole liian myöhäistä. Menisikö koko maan etu kuitenkin aluepoliittisen siltarumpupolitiikan edelle, Juha Sipilä?
Takaisin