Helsingin talous 2020

24.4.2019


Pidin Kokoomuksen ryhmäpuheen talousarvion valmistelusta valtuuston kokouksessa 24.4.2019. Lue alta ryhmämme teesit.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Helsingin talous on pysynyt kunnossa vuosia jatkuneen vastuullisen taloudenpidon ansiosta. Edellisen tilikauden tulos oli 387 miljoonaa euroa. Se mahdollistaa tulevaisuuden investoinnit esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumiseen ja kaupungin pitkäjänteisen kehittämiseen.   

Talousarviota laadittaessa valtuustokauden puolivälissä pitää varmistaa strategian tavoitteiden toteutuminen. Kaupungin tulot ovat jatkaneet kasvuaan vuosi sitten tekemästämme veronkevennyksestä huolimatta. Kokoomus katsoo, että verotusta on syytä edelleen keventää taloudellisen toimeliaisuuden lisäämiseksi ja muuta maata korkeampien elinkustannusten kompensoimiseksi.

Tulevaisuudessa on nähtävissä epävarmuuksia suhdanteen kääntymisen takia. Talouskasvu on hidastunut koko maailmassa. Myös epävarmuus sotesektorilla jatkuu. Nämä tulee pitää mielessä menolisäyksiä esitettäessä. Investointien suunnittelua ja seurantaa pitää tehostaa, jotta projektimme pysyvät paremmin aikataulussa ja budjetissa.

Kokoomus on tulevaisuuspuolue. Siksi Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää seitsemän teesiä talousarvion valmistelua varten, jotta Helsingistä tulisi maailman toimivin kaupunki:

Ensinnäkin Helsingin homekoulujen korjaamista on nopeutettava hyödyntämällä elinkaari- ja allianssimalleja. Innostava esimerkki elinkaarimallista löytyy Vuosaaren lukiosta ja tällä viikolla harjannostajaisiaan viettävästä Lauttasaaren Vattuniemen päiväkoti- ja koulurakennuksesta, joka on valmistumassa alle kahdessa vuodessa ja jonka kunnosta rakennuksen omistaja vastaa seuraavat 20 vuotta. Kaikkien kaupungin kiinteistöjen on oltava terveellisiä ja turvallisia.

Toiseksi päiväkotipaikat on löydyttävä kohtuullisen matkan päästä kotoa ja sisarusten on päästävä samaan päiväkotiin. Päivähoidon tilojen ja henkilökunnan saatavuutta pitää parantaa arviolta 900 uuden lapsen tarvitessa paikkaa 2020.

Kolmanneksi katutöiden aikataulut on saatava lyhyemmiksi ja haitat ajoradalla kulkemiseen vähäisemmiksi. Katutöitä pitää sujuvoittaa, nopeuttaa ja keskittää. Uusien asuinalueiden liikennejärjestelyt esimerkiksi Hernesaaressa, Jätkäsaaressa, Kalasatamassa ja Laajasalossa tulee suunnitella ennakoiden. Sähköautoille tarvitaan lisää latauspisteitä.

Neljänneksi terveydenhuollon jonoja pitää purkaa lisäämällä palveluseteleiden käyttöä. Helsingin on turha jäädä odottelemaan soteuudistuksen valmistumista, ongelmat pitää ratkaista heti. Työvoimapulaan täytyy löytyä ratkaisuja yhdessä valtion kanssa ja tarvittaessa palkata avoimiin paikkoihin lisää päteviä lääkäreitä ja muuta henkilökuntaa myös ulkomailta. Yksityisiä palveluntarjoajia ja järjestöjä kannattaa jatkossakin hyödyntää palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Kaupungin kilpailutusosaamista pitää vahvistaa, kumppanuuksiin, vuoropuheluun ja seurantaan panostaa nykyistä enemmän. Tuloksia mitataan asiakaspalautteella ja kaupungin omilla SOTE-mittareilla.

Viidenneksi liikuntapaikkojen rakentamisen määrärahojen nostoa tulee edelleen jatkaa. Helsinki liikkuu- ohjelma on ollut hyvä alku kaupunkilaisten liikuttamiseksi.

Kuudenneksi Helsingin pitää tarjota yhä paremmat puitteet pyörittää liiketoimintaa. Yrityksiämme pitää tukea erityisesti soveltuvan työvoiman rekrytoinnissa ja liikenteen sujuvuudessa, kuten he ovat itse kyselyissä toivoneet. Kaupungin täytyy edelleen karsia byrokratiaa ja parantaa palvelua yrityksille esimerkiksi maankäyttö- ja lupa-asioissa. Tapahtumien järjestämisestä pitää tehdä mahdollisimman helppoa. Englanninkielisiä palveluita tarvitaan lisää.

Viimeiseksi on itsestäänselvää, että valtion täytyy olla mukana Helsingin haasteissa. Helsingin menestys kannattelee koko Suomea. Odotamme valtiolta analyyttistä otetta kaupunkipolitiikassa ja tukea suurten kaupunkien vetovoimaisuudelle. Valtion täytyy osallistua merkittävällä osuudella Helsingin valtakunnallisiin kärkihankkeisiin kuten Pisararataan sekä Arkkitehtuuri- ja design museoon.

Näitä konkreettisia ongelmia ratkottaessa pitää muistaa myös iso kuva – megatrendit vaikuttavat meihin halusimme tai emme. Kaupungistumista on hyödynnettävä – Helsinki on Suomen ainoa metropoli. Segrekaatiota pitää edelleen ennaltaehkäistä: kaupunki on yhtä vahva kuin sen heikoin asuinalue ja syrjäytynein asukas. Tarvitsemme rohkeita askelia kohti hiilineutraaliutta ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kaupungin palveluita tulee kehittää asiakaspalaute edellä, kansainvälisiä esimerkkejä ja digitalisaatiota hyödyntäen. Haluamme kannustaa asukkaiden osallisuutta sekä kaupunki- ja kokeilukulttuuria.

Lopuksi haluamme vielä muistuttaa, että vain tasapainoinen talous mahdollistaa parannukset tulevaisuuden palveluihin ja hyvinvointiin.

PS. Eduskuntavaalitulos (2332 ääntä) jäi tällä kertaa tavoitteesta, mutta ei ollut eduskuntavaalien ensikertaiselle huono. Suuri kiitos kaikille äänestäjille sekä perheelle ja tiimiläisilleni, jotka olivat sydämellään mukana kampanjassa. Työ Helsingin puolesta jatkuu valtuustossa.


Takaisin