Helsingistä 15 minuutin kaupunki
1.12.2020
“15 minuutin kaupunki” tarkoittaa sitä, että kaikki elämän kannalta olennaiset palvelut löytyvät vartin kävely- tai pyörämatkan päästä kotoa. Konsepti on noussut koronapandemian aikana merkittäväksi kaupunkipolitiikan trendiksi, jolla pyritään parantamaan kaupunkilaisten elämänlaatua. 15 minuutin kaupunki on ollut näkyvästi esillä esimerkiksi Pariisissa, Milanossa ja Melbournessa. Samaan ajatukseen liittyy monessa maailman kaupungissa pyörätieverkoston laajentaminen, mutta 15 minuutin kaupungissa kyse ei ole pelkistä pyöräkaistoista.
Tavoitteena on ajan säästäminen merkityksellisiin asioihin sen sijaan, että aikaa kuluu pitkiin siirtymisiin esimerkiksi työn ja kodin tai työn ja harrastusten välillä. Kaupunkilaisten aikaa säästäviä kokeiluita on toteutettu myös Helsingissä. Esimerkiksi Fiksu Kalasatama -projekti pyrkii parantamaan asukkaiden elämän laatua säästämällä tunnin päivässä liikenneyhteyksien ja palveluiden tehokkaammalla suunnittelulla.
Mielestäni on hyvä pohtia, miten hyvin 15 minuutin kaupungin periaate tällä hetkellä toteutuu Helsingissä ja mitä sen toteuttaminen vaatisi. Kuntavaalien lähestyessä 15 minuutin kaupungin -konseptista tullaan keskustelemaan myös Helsingissä. Lasken tässä yhteydessä elämän kannalta olennaisiksi palveluiksi työpaikan, viheralueen, ruokakaupan, päiväkodin, koulun ja terveyskeskuksen sekä kulttuuri- tai kirjasto- ja liikuntapalvelut.
Miten tehdä Helsingistä 15 minuutin kaupunki?
Viheralue: Maailman terveysjärjestön WHO:n suositus on, että viheralueen tulisi sijaita 300 metrin päässä kotoa. Viheralueet tutkitusti edistävät ihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia mm. rentouttaen, tukien fyysistä aktiivisuutta ja vähentäen melua. Keskusta-alueella 300 metrin etäisyys ei Helsingissä välttämättä aina toteudu, mutta jonkinlainen puisto- tai metsä löytyy kaikilla helsinkiläisillä vartin säteellä kotoa. Runsas täydennysrakentaminen ja kasvavat asuinrakennustavoitteet ovat ymmärrettävästi aiheuttaneet huolta viheralueiden vähentymisestä. Toisaalta luontoa voidaan tuoda lähelle myös uusina vielä vähän hyödynnettyinä mahdollisuuksina esimerkiksi viherseininä ja kattopuutarhoina.
Päiväkoti- ja koulu: Lähipäiväkotiperiaatteesta on viime vuosina puhuttu paljon ja sen pelinsääntöjä ollaan tarkentamassa kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla lähiaikoina. Päiväkotien sijaintia mitataan tällä hetkellä 30 minuutin säteellä kotoa julkista liikennettä käyttäen. Parannus 15 minuutin kävely- tai pyöräily matkaan kotoa päiväkodille säästäisi perheiden aikaa 11 tuntia kuukaudessa, jos päiväkoti sijaitsisi vartin matkan päässä puolen tunnin sijaan. Olisi kiinnostavaa arvioida, kuinka suurta muutosta periatteen toteuttaminen vaatisi. Luultavasti se edellyttäisi päiväkotiverkoston laajentamista reippaasti ja sikäli kasvattaisi kustannuksia. Laajemman päiväkotiverkoston sijaan voi olla järkevämpää kohdistaa rajalliset resurssit esimerkiksi varhaiskasvatuksen laatuun, ryhmäkokoihin ja henkilöstön hyvinvointiin. Koulujen osalta pätee sama logiikka: kaupunki on jaettu oppilaaksiottoalueisiin, joiden perusteella lähikoulu määräytyy. Tällä hetkellä lasten koulumatkojen pituutta seurataan ja matkakortti tarjotaan niille, joiden koulumatka ylittää 2 km.
Terveyskeskus: Helsingissä on meneillään pienempien terveysasemien keskittäminen suuremmiksi hyvinvointikeskuksiksi (lisää esim. Helsingin Uutisissa). Palveluiden keskittäminen on perusteltua taloudellisesti sekä eri asiantuntijoiden saatavuuden ja yhteistyön kannalta, mutta se tarkoittaa myös asiakkalle matka-aikojen pidentymistä. Paremman hoidon perässä kannattaa matkustaa kaupungin sisällä, jos se tarkoittaa vaivojen laaja-alaisempaa hoitoa yhdellä käyntikerralla. Samalla pitää kuitenkin huolehtia erityisesti ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten hoitoonpääsystä. Strategian muutos palveluiden keskittämisestä kaikkien paikallisten terveysasemien säilyttämiseen ei ole realistista. Kustannuspaineita lisäävät ennestään myös väestön ikääntyminen ja toteutuessaan Helsingin soteresursseja heikentävä soteuudistus (lisää esim. Helsingin Sanomien jutusta). Toisaalta etäyhteyksiä ja terveysteknologiaa hyödyntämällä yhä useampi testi- ja lääkärikäynti hoituu tulevaisuudessa kotisohvalta käsin – 15 minuutin kaupunkia parhaimmillaan.
Kulttuuri- ja kirjastopalvelu: Kirjasto on Helsingissä lähellä 37 kirjaston, kahden kirjastoauton, neljän potilaskirjaston ja viiden palvelupisteen ansiosta. Myös uusi keskustakirjasto Oodi on helposti saavutettavissa eri puolilta kaupunkia. Helsingissä on 7 kulttuurikeskusta. Kaupungin omien kulttuuritalojen lisäksi kulttuuria tarjoavat monet yksityiset toimijat. Kaupungin kulttuuriavustuksien kriteereissä on painotettu segregaation torjuntaa ja kulttuuripalveluiden tasaista jakautumista alueiden välillä. Näillä perusteilla 15 minuutin kaupungin periaate toteutuu kulttuurin ja kirjastojen kannalta.
Liikuntapalvelu: Kaikilla helsinkiläisillä löytyy tällä hetkellä jonkinlainen liikuntapaikka esimerkiksi uimahalli, lenkkipolku tai urheilukenttä 15 minuutin matkan päästä kotoa. Kaikkia lajeja ei toki löydy joka puolelta kaupunkia. Esimerkiksi kaakkois-Helsingissä eli Herttoniemen, Kulosaaren ja Laajasalon alueella ei ole kulttuuritaloa tai uimahallia.
Ruokakauppa: Ruokakauppa löytyy ympäri Helsinkiä 15 minuutin matkan säteeltä kotoa. Ketjuja ja kilpailua voisi tosin olla nykyistä enemmän, jolloin valikoima parantuisi ja ruoan hinta laskisi.
Työpaikka: Yksityissektorin työpaikat ovat Helsingissä keskittyneet keskustaan ja teollisuusalueille. Etätyön lisääntymisen myötä mahdollisuudet työskennellä kotoa käsin ovat radikaalisti lisääntyneet, mutta tilanne vaihtelee ammateittain. Helsingin yritysten muuttuneita tarpeita pitää arvioida uudelleen koronakriisin, etätyön lisääntymisen ja muiden työelämän muutosten valossa tulevaa kaupunkistrategiaa (2021-25) laadittaessa.
Johtopäätökset
Koronapandemian myötä Helsingin kaupunkisuunnittelua ja palveluita pitää miettiä uudestaan ja arvioida mitkä muutoksista jäävät pysyviksi. Tulevaisuudessa kaupunkien menestystä mitataan yhä enemmän asukkaiden elämän laadun ja ajankäytön kautta. 15 minuutin kaupunki on helppo slogan, mutta sen toteutus on helpommin sanottu kuin tehty. Kaupunkilaisten ajan säästäminen on kuitenkin tavoite, johon tulee suunnittelussa pyrkiä.
15 minuutin kaupunki toteutuu tällä hetkellä Helsingissä viheralueiden, kulttuuri- kirjasto- ja liikuntapalveluiden sekä ruokakauppojen osalta. Lähipäiväkoti- ja lähikouluperiaatteen laajan kannatuksen ansiosta tähän suuntaan ollaan menossa myös koulutuksessa, vaikka 15 minuutin kaupungin toteutuminen täydellisesti ei ole realistista. Terveyspalveluiden osalta strategian muutos keskittämisestä hajauttamiseen ei ole odotettavissa, mutta etäyhteyksiä ja teknologiaa hyödyntämällä voidaan ottaa isoja askelia kohti 15 minuutin kaupunkia. 15 minuutin kaupungin toteuttamiseksi pyöräily- ja kävelyteitä pitäisi parantaa – kuten parannetaankin jo osana olemassa olevia suunnitelmia. Yksityisillä palveluntarjoajilla on tärkeä rooli 15 minuutin kaupungissa työpaikkojen ja erilaisten palveluiden tarjoana ja myös yritysten toimintaympäristön parantaminen pitää ottaa huomioon.
Helsingillä on hyvät edellytykset tulla 15 minuutin kaupungiksi.
Jenni Pajunen on kokoomuksen kaupunginvaltuutettu sekä elinkeino- ja kulttuurijaostojen jäsen Helsingissä
Lähteet:
Welcome to the 15 minute city Financial Times, (17/07/2020) https://www.ft.com/content/c1a53744-90d5-4560-9e3f-17ce06aba69a
How the ‘15 minute city’ could help post-pandemic recovery Bloomberg City Lab (16/07/2020) https://www.bloomberg.com/news/articles/2020-07-15/mayors-tout-the-15-minute-city-as-covid-recovery
Kaupunkien keskustat ehkä näivettyvät, mutta betonilähiöt voivat alkaa kukoistaa. Näin koronavirus mullistaa kaupunkeja: “Meidän on kuviteltava elämämme perustavanlaatuisesti uudelleen” YLE (24/05/2020) https://yle.fi/uutiset/3-11363862
WHO: Urban green spaces and health: a review of evidence (2016)
Juha Kostiaisen Nokkela Kaupunki -blogi esim. https://nokkelakaupunki.fi/2020/05/25/mita-koronan-jalkeen-paluu-nurmijarvelle-vai-15-minuutin-tiiviiseen-kaupunkiin/
Takaisin