Koulutuksella vienti vetämään

29.11.2016


Helsinki on ollut 2000-luvulla maailman designpääkaupunki (2012) ja Euroopan kulttuuripääkaupunki (2000). Uskon, että Helsingillä on nyt myös aito mahdollisuus nousta maailman koulutuspääkaupungiksi. Suomalaisen koulutuksen erinomaista mainetta ja tunnettuutta maailmalla pitäisikin hyödyntää nopeasti.

Suomalaisen koulutusviennin käynnistäminen on vielä toistaiseksi ollut takkuilevaa ja volyymit pieniä, mutta potentiaalia on valtavasti, sillä koulutuspalvelut on kansainvälisesti voimakkaasti kasvavia toimialoja. Koulutusviennillä tarkoitetaan ulkomaankauppaa, jossa tuotteita ovat erilaiset opetustuotteet ja -palvelut. Koulutuksen viennillä voidaan tulevaisuudessa saada uusia resursseja Suomen koulutusjärjestelmän kehittämiseksi, edistää vientiä laajemmin, luoda uusia työpaikkoja, avata globaaleja verkostoja ja tuoda lisää maksukykyisiä vierailijoita Helsinkiin. Laadukkaan koulutuksen viennillä vaikutetaan positiivisesti myös kohdemaiden kehitystavoitteisiin ja luodaan taloudellisen tuloksen lisäksi yhteiskunnallista lisäarvoa.

Julkinen sektori luo suotuisat puitteet yrityksille, mutta varsinaisen viennin toteuttavat yritykset ja oppilaitokset. Helsingissä on saatavilla kasvava määrä tukipalveluita yritysten perustamiseen, kasvattamiseen ja kansainvälistämiseen, ja kaupungin start up- skenestä löytyy omat yhteisönsä ja kiihdyttämönsä koulutusalan yrittäjille.

Suomalaisen opetusohjelman, opettajankoulutuksen ja varhaiskasvatuksen ympärille on syntynyt lukuisia vientiyrityksiä. Koulutusviennin kentälle mahtuu laaja skaala toimijoita. Suomalaisia kouluja ja opetusohjelmia on noussut mm. Qatariin ja Omaniin. Edutech-yritysten parissa kehitetään uutta teknologiaa ja sovelluksia koulutustarpeisiin. E-learning-, virtual reality- ja mobiiliapplikaatiot ovat erityisen houkuttelevia skaalautuvuutensa takia.

Huomattavaa on, että monet suomalaiset innovaatiot ovat syntyneet yritysten ja yliopistojen yhteisprojekteina. Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö tarjoaa mahdollisuuksia kokeilla uusia konsepteja ja luoda uudenlaisia toimintamalleja. Herttoniemeläisen hammasteknologiajätti Planmecan ja Turun yliopiston yhteinen koulutusvientiyritys Nordic Institute of Dental Education on esimerkki yrityksen ja yliopiston yhteistyöstä koulutusviennissä. Vuonna 2014 perustettu yritys on houkutellut hammasalan ammattilaisia jo yli 20 maasta Suomeen kouluttautumaan digitaalisessa hammaslääketieteessä.

Koulutusviennillä saadaan lisävauhtia myös muiden tuotteiden, teknologian ja palveluiden vientiin. Yliopistot pystyvät akkreditoimaan tutkintoja ja koulutuksia ja tuottamaan tieteellistä todistusaineistoa, johon yritykset yksin eivät pysty. Globaalien yritysten verkostojen kautta avautuu samalla uusia ovia ja kansainvälistymismahdollisuuksia myös akateemiselle väelle.

Uuden tekeminen ei ole koskaan helppoa. Koulutusviennin vauhdittamiseksi tarvitaan yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyötä ja uusia rohkeita bisnes- ja toimintamalleja. Positiivista asennetta, luovuutta ja suomalaista sisua unohtamatta. Tavoite on valmiina – nyt on oikea hetki työskennellä täysillä sen eteen, että saadaan Helsingistä maailman koulutuspääkaupunki.


Takaisin