Maailman parasta kaupunkia etsimässä, osa 2: Tukholma
13.2.2017
Tukholma mainostaa itseään Skandinavian pääkaupunkina ja lattepappojen Mekkana. Meidän ongelmamme taas ovat kansantaloustieteilijöiden mukaan lattemammat, jotka viihtyvät liian pitkään kotona. Tässä matkablogissa mietin, mitä muuta voisimme oppia Tukholmasta. Trevlig resa!
Mitä toisin mukanani Tukholmasta Helsinkiin?
Talouskasvu, palveluvienti ja innovatiivinen ilmapiiri: Ruotsin talous kasvaa meitä nopeammin ja palveluiden osuus viennistä on selvästi suurempi. Ruotsalaiset osaavat perinteisesti myydä, tuotteistaa, markkinoida ja kansainvälistää ideoitaan – tässä on meillä runsaasti opittavaa. Tukholman ja Ruotsin tunnettuus on erittäin hyvä esimerkiksi start-upien keskuudessa ja muotialalla.
Rantojen hyödyntäminen: Tukholma on rakennettu saarille. Kaupungissa hyödynnetään meren läheisyyttä Helsinkiä enemmän. Rannoilla on enemmän asuntoja, kahviloita ja ravintoloita. Lisäksi Tukholmassa on kattavampi – osittain julkinen – vesiliikenne.
Tukholman metro on laajempi ja kattavampi kun meillä. Metro toimii viikonloppuisin vuorokauden ympäri. Lippu ei ole henkilökohtainen, eikä ole erillistä yötaksaa.
Lattepappailmiö: Vanhempainvapaiden kannustimissa ja käytössä ollaan edellä. Ruotsin systeemi kannustaa isiä hoitamaan pieniä lapsia kotona. Isiä näkyy leikkipuistoissa, kahviloissa ja kaduilla vaunujen kanssa paljon Helsinkiin enemmän. Tukholmassa asuvan serkkuni mukaan Suomessa kysytään usein, aikooko isä olla vapaalla kun taas Ruotsissa kysytään, kuinka kauan isä on vanhempainvapaalla.
Kulttuuri: Moniin museoihin on Tukholmassa nykyisin ilmainen sisäänpääsy. Ruotsissa käy Helsinkiä enemmän tunnettuja isoja artisteja keikoilla.
Capital of Scandinavia: Helsingin markkinointi on mennyt paljon eteenpäin viime vuosina, mutta Helsinki kaipaa yhtä hyvän, tai paremman, sloganin – ja ennen kaikkea näkökulman sloganin takana – kuin Tukholma.
Mitä en toivoisi Tukholmasta Helsinkiin?
Väkivaltaiset ongelmalähiöt: Useiden ruotsalaisten kaupunkien ympärille on valitettavasti viime vuosina syntynyt ongelmalähiöitä, joissa rikollisuus ja turvattomuus ovat lisääntyneet – tämä on kehitys, jota Helsingissä pitää pyrkiä ehkäisemään kaikin keinoin. Tähän voidaan vaikuttaa lisäämällä resursseja heikompien alueiden kouluihin, ns. sosiaalisella sekoittamisella kaavoituksessa ja ehkäisemällä nuorten syrjäytymistä.
Jenni Pajunen
Författaren gillar cafe latte och beundrar den svenska marknadsföringexpertisen.
Takaisin