Miten Helsinki ratkaisee varhaiskasvatuksen kriisin ja kaksi muuta kysymystä kaupungin budjetista 2022

4.11.2021


Osallistuin kokoomuksen valtuustoryhmän varapuheenjohtajana ensimmäistä kertaa neuvottelijana Helsingin budjettineuvotteluihin. Tässä blogissa muutama sisäpiirihavainto Helsingin talousarviosta 2022.

Helsingin 2022 budjettiin sisältyy aiempaa kirkkaammin logiikka, että kaupungin organisaation tehokkuutta ja tuottavuutta lisätään ja siitä saatavat säästöt ohjataan palveluiden parantamiseen.  Helsingin käyttömenot kasvavat ensi vuonna 5,7% sisältäen kertaluonteisen 70 miljoonan euron koronapaketin, jolla puretaan korona-ajan hoitovelkaa. Tuottavuustoimet ja rakenneuudistukset sisältävät esimerkiksi kaupungin työterveyden laatukilpailutuksen ja digitoimintojen yhtiöittämisen.  Helsinki tekee 2022 1,1 miljardin investoinnit painottuen kestävän kaupungin rakentamiseen esimerkiksi uusiin raidelinjoihin, Kruunusiltoihin, koulujen, päiväkotien ja liikuntapaikkojen rakentamiseen. Verot eivät Helsingissä nouse. 

1. Mitä Helsinki tekee varhaiskasvatuksen kriisin ratkaisemiseksi?

Ongelmat ovat eskaloituneet nopeasti, Helsinki valittiin vielä vuonna 2019 vuoden varhaiskasvatuskunnaksi. Edellisellä valtuustokaudella tehtiin lukuisia toimia päivähoidon saatavuuden parantamiseksi esimerkiksi lisäämällä Helsinkiin yli 4000 päivähoitopaikkaa. Uusia päiväkoteja rakennettiin, vanhoja korjattiin.  Lastentarhanopettajien palkkoja nostettiin 175 eurolla 2019 alusta. (Palkkaneuvottelut eivät kuulu poliitikoille vaan työmarkkinajärjestöille, mutta Helsingin palkkaohjelmalla on pyritty parantamaan kaupungin houkuttelevuutta työntantajana). Samaan aikaan työvoimapula on vaikeutunut ja haittaa nyt päiväkotien toimintaa ympäri Helsinkiä. Itsekin päiväkoti-ikäisen lapsen äitinä tiedän, että tuskin mikään vaikuttaa lapsiperheiden elämänlaatuun yhtä paljon kuin se, että päivähoitopaikan saa läheltä kotia ja hoito on niin laadukasta, että lapsen voi jättää päiväksi hoitoon hyvillä mielin. 

Mitä 2022 budjetissa sovittiin?  2022 talousarviossa kasvatuksen ja koulutuksen resursseja on lisätty 66 miljoonalla eurolla kuluvaan vuoteen verrattuna eli 550 euroa per lapsi. Työoloihin ja parempaan johtamiseen panostetaan esimerkiksi kilpailuttamalla kaupungin heikkomaineiset työterveyspalvelut, jotta työterveyshuolto toimii aiempaa sujuvammin. Helsingin palkkakehitysohjelmaa kasvatetaan viidellä miljoonalla ja siitä voidaan ohjata palkankorotuksia vaikeassa asemassa oleville työntekijöille. Koulujen ja päiväkotien sisäisten vuokrien mallia on muutettu, jotta se ei leikkaa kasvatuksen ja koulutuksen budjetteja kuten aiemmin. Lähipäiväkotiperiaatteen toteuttamisesta ja yksityisen hoidon tuen korottamisesta päätettiin kaupungin strategiassa. Budjetin tarkempi kohdentuminen sovitaan myöhemmin lautakunnan käsittelemässä tulosbudjetissa. 

Jatkossa on tärkeää, että (1) ei tehdä huonoja päätöksiä, joilla pahennetaan henkilöstöpulaa, heikennetään työoloja tai syödään resursseja kaupungin ydinpalveluista kuten varhaiskasvatuksesta. Maksuton toinen aste ja maksuttomat kuukautissuojat ovat mielestäni esimerkkejä hyvää tarkoittavista uudistuksista, joissa kuitenkin rahaa ohjataan tärkeästä vähemmän tärkeään. (2) Koko verkosto käyttöön: kaupungin päiväkodit eivät yksin selviydy kaikkien helsinkiläisten lasten hoidosta. Siksi yksityisiäkin päiväkoteja on hyödynnettävä, palveluseteli olisi hyvä työkalu myös päivähoidossa. (3) Selkeät avoimesti seurattavat ennusteet ja mittarit varhaiskasvatuksen laadulle, saatavuudelle ja työoloille, jotta päättäjät ja kaupunkilaiset hahmottavat ongelmien mittasuhteet ja jotta päätökset perustuvat faktoihin eikä somekohuihin. Varhaiskasvatushenkilöstöä pitää myös kouluttaa lisää.

2. Mitä opit Helsingin budjettineuvotteluissa? 

“Maksuttomien” uudistusten vaihtoehtoiskustannus: Viime vuosina on viety läpi useampia “maksuttomia” uudistuksia alkaen maksuttomasta toisesta asteesta. Koska valtio ei korvaa niiden kustannuksia kunnille täysimääräisesti, on niiden toteuttaminen pois muista kohteista. Kärjistäen koska esimerkiksi maksuttoman toisen asteen myötä subventoimme hyvätuloisten koulutarvikkeita, emme välttämättä pystykään korjaamaan Helsingin leikkipuistoja toivotussa aikataulussa. Kuntien tehtäviä pitäisi karsia, eikä lisätä. 

Sote-uudistuksen seuraukset: Huonoista päätöksistä suurin on 2023 alusta toteutuva soteuudistus. Sen vaikutuksiin voi nyt tutustua aiempaa konkreettisemmin kaupungin talousarvion ennusteissa, jossa Helsingin verotulojen siirto valtiolle ja toisaalta kaupungin sotebudjetin korvautuminen valtion määrärahalla realisoituu. Helsinkiläisten päättäjien on taisteltava sen puolesta, että palvelut eivät heikkene, verot nouse ja Helsingin kassaa pumpata sotevirityksillä muualle.  

Koko kaupungin vs. lautakuntien budjetit: Kaupungin budjetti tehdään “raamina” ja sen jälkeen toimialat  päättävät yksityiskohtaiset tulosbudjettinsa, joissa päätetään esimerkiksi koulu- ja kaupunginosakohtaisista asioista. Tässä on hyvää se, että päätöksentekoon osallistuu laajempi porukka ja toimialan asioihin erikoistuneet päättäjät. Joskus nämä kaksi budjettitasoa voivat tuntua olevan toisistaan irrallaan, koko kaupungin budjettia käsitellessä ei mietitä yksityiskohtia ja taas lautakuntatasolla kädet ovat raamin kautta sidotut. Osallistavan budjetoinnin kokeilu on ollut kiinnostava tapa ottaa kaupunkilaisia mukaan päätöksentekoon, mutta kokonaisuuden kannalta sen vaikutus on melko pieni. Monien ehdotusten pitäisi toteutua osana kaupungin normaalia budjettia. 

3. Rapauttaako  Juhana Vartiaisen lanseerama budjettiprosessi demokratiaa? 

Aiempina vuosina pormestarin virkamiesten kanssa laatima talousarvio julkaistiin ensin ja sitten poliittiset ryhmät neuvottelivat. Neuvotteluissa budjettiin automaattisesti lisättiin poliittisin periaattein kymmeniä miljoonia ja sitten se hyväksyttiin kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa. Nyt suurimmat kaupunginhallituspuolueet eli vihreät, SDP, vasemmistoliitto, RKP ja perussuomalaiset pääsivät mukaan neuvotteluihin jo ennen pormestarin esityksen julkaisua. Uusi prosessi osallistaa muitakin kuin pormestaripuoluetta aiempaa laajemmin. Lisäksi se tulee veronmaksajille halvemmaksi, kun näytösluontoinen menolisäysneuvottelukierros poistui. Avoimuus on tietenkin tärkeää, julkiselle keskustelulle on edelleen useampi viikko aikaa, kun budjettia käsitellään kaupunginhallituksessa ja valtuustossa.  

Pormestari Juhana Vartiainen on tunnettu keskustelevasta johtamistyylistään ja siitä, että hän yrittää ymmärtää laajasti eri lailla ajattelevia. Tätä ilmensi yhdessä 2020-21 tuottamamme 10 myyttiä yhteiskunnasta -podcast, jota voi kuunnella Spotifyssa. 35 jaksossa vieraili yli 50 vierasta yhteiskunnan eri osa-alueilta. 

Jenni Pajunen on Helsingin kokoomuksen toisen kauden kaupunginvaltuutettu, kokoomuksen valtuustoryhmän 2. varapuheenjohtaja sekä kaupunginhallituksen konsernijaoston ja kaupunkiympäristölautakunnan jäsen

Lue lisää

Helsingin talousarvio 2022

Helsingin Kasvun paikka – kaupunkistrategia 2021-2025


Takaisin