Sörnäisten tunneli: Kestävää kehitystä vai militanttista autoilun vastustamista
22.11.2021
Tunteita kuumentaneessa keskustelussa Sörnäisten tunnelista keinot ja päämäärät ovat menneet sekaisin. Päämääräksi on tullut autoilun vastustaminen eikä päästöjen vähentäminen. Olen politiikassa pyrkinyt tekemään päätöksiä nojaten kestävän kehityksen periaatteisiin. Taloudelliset, ympäristölliset ja sosiaaliset näkökulmat huomioiden äänestän valtuustossa Sörnäisten tunnelin puolesta. Tässä tarkemmat perustelut:
EKOLOGINEN KESTÄVYYS: Autoliikenteen arvioidaan tunnelin myötä lisääntyvän Helsingissä 0,08 % huomioimatta laskentamallissa paranevien kävely- ja pyöräily-yhteyksien vaikutusta. Autoliikenteen päästöt pienenevät nopeammin kuin on ennustettu, karkeasti arvioituna ne tulevat puolittumaan seuraavan 10 vuoden aikana. 20 vuoden päästä liikenne on lähes päästötöntä. Tulevaisuuden autot eivät ole polttomoottoriautoja. Vastustaessaan tunnelia vihreät ja vasemmistoliitto katsovat vahvasti peruutuspeiliin. Hanke ei ole ristiriidassa Helsingin uuden kaupunkistrategian kanssa tai estä hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamista nopeutetussa aikataulussa 2030 mennessä.
Tunneli mahdollistaa pääkatuverkon autoliikenteen ohjaamisen voimakkaasti kasvavan Kalasataman alueen ohi, rauhoittaa maanpäällistä katutilaa ja sujuvoittaa kaikkien kulkumuotojen liikkumista alueella. Liikenteen ohjaaminen maan alle parantaa ilmanlaatua laajalla alueella.
TALOUDELLINEN KESTÄVYYS: Kun Kalasataman aluetta alettiin suunnitella 2000-luvun alkupuolella liikenneratkaisuja pohdittiin etenkin liikenteen sujuvuuden kannalta. Vaihtoehtoina olivat liikenteen sujuvoittaminen maan pinnalla ja tunneli. Tunneliin päädyttiin ajatuksella, että se mahdollistaa enemmän asuntorakentamista maan päällä ja lisärakennusoikeudella pystytään kattamaan tunnelin kustannuksia. Tämä näkökulma on nykyisestä keskustelusta unohtunut kokonaan.
Tunnelin arvioitu hinta 180 miljoonaa rakennuskustannuksiin ja kaksi miljoonaa vuodessa sen käyttöön on paljon rahaa. Jos investoinnin jakaa esimerkiksi 30 käyttövuodelle, kuten rakennusinvestoinneissa on tapana, kustannukseksi tulee 6+2 miljoonan euroa vuodessa. Tunnelilla on arvioitu olevan positiivisia vaikutuksia helsinkiläisiin yrityksiin: Suomen Yrittäjien lausunnon mukaan Sörnäisten tunneli parantaa keskustan saavutettavuutta ja yritysten toimintaa. Lisäksi se helpottaa pääsyä Helsingin Satamaan.
SOSIAALINEN KESTÄVYYS: Kalasatamaan on tulossa 30 000 asukasta ja 10 000 työpaikkaa. Koko alue on suunniteltu sen pohjalta, että autoliikenne voidaan ohjata maan alle. Samalla maan päälle voidaan rakentaa viihtyisämpää ympäristöä esim. istuttamalla lisää puita. Erityisesti kauppakeskus Redin ja metro-aseman ympäristössä on paljon kävelijöitä, joiden turvallisuus paranee. Tunneli vapauttaa maanpäällistä tilaa Suvilahden ja Teurastamon tapahtuma-alueiden kehittymiselle.
Sörnäisten tunneli tekee tilaa Helsingin joukkoliikennettä parantaville ja päästöjä vähentäville raidehankkeille. Sörnäisten tunnelin vaikutusalueelle kytkeytyvät mm. Pasila-Kalasatama raitiotie, Jokeri 0 -sporalinja Munkasta Herttoniemeen, Teollisuuskadun ja Junatien uudistaminen ja Kruununsillat. Samansuuntainen Hämeentie on jo muutettu joukkoliikennekaduksi. Liikennesuunnittelu on kokonaisuus. Yhden osan poistaminen sekoittaa koko paketin laajalla alueella.
—
Suuret investointipäätökset vaativat päätöksentekijöiltä kykyä ajatella kymmenien, jopa satojen vuosien perspektiivillä ja kykyä perehtyä monimutkaisiin faktoihin mustavalkoisen somemölinän keskellä. Kestävän kehityksen periaatteiden kautta arvioituna Sörnäisten tunneli on kannatettava hanke.
Jenni Pajunen on kokoomuksen toisen kauden valtuutettu Helsingissä, kokoomuksen valtuustoryhmän 2. varapuheenjohtaja sekä Helsingin kaupunkisympäristölautakunnan ja konsernijaostoiden jäsen
Lisää aiheesta
Liikennesuunnittelujohtaja pitää Sörnäisten tunnelia lähes välttämättömänä HS 17.11.2021
Tunnelikeskustelu lähti Helsingissä väärille raiteille HS pääkirjoitus 17.11.2021
Kuva: Markku Lempinen
Takaisin