Haastatteluni italialaislehdessä: tämän takia Suomi halusi liittyä Natoon

21.5.2022


Suomen nopeasti edenneen Nato-hakemuksen syyt ovat selviä meille suomalaisille, mutta Etelä-Euroopasta katsottuna salamavauhdilla edennyt prosessi herättää ihmetystä. Pitkäaikainen ystäväni ja freelance-toimittaja Filippo Petrucci halusi selventää asian ympärillä olevia kysymyksiä italialaisille ja haastatteli minua sardinialaiseen sanomalehteen Unione Sardaan 16.5.2022. Jutun tekeminen antoi minulle tilaisuuden jäsennellä ajatuksiani Nato-prosessiin kulkuun sekä Suomen ja Venäjän suhteisiin liittyen. Siksi käänsin haastattelun suomeksi myös blogiini. Teimme alkuperäisen haastattelun ranskaksi, josta se käännettiin italiaksi. 

“Naamiot on riisuttu, jäljellä on vain sodan kylmät kasvot”. Tämän takia Suomi haluaa liittyä Natoon

Helsingin kaupunginvaltuutettu Jenni Pajunen selittää, miksi hänen maansa puolueettomuutta ei koskaan kyseenalaistettu ennen Ukrainan sotaa. 

Helsingissä vuonna 1980 syntynyt Jenni Pajunen on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Aalto-yliopistosta (Helsinki) ja maisteriksi Euroopan politiikasta College of Europesta, Bruggesta, Belgiasta. Hän on työskennellyt EU:n vaalitarkkailijana ja kansainvälisen kehitysyhteistyön parissa Maailmanpankissa ja Euroopan Unionissa vuosina 2002–2013. Hän asui 10 vuotta Ranskassa, Belgiassa, Espanjassa, Chilessä, Barbadoksella, Angolassa ja Yhdysvalloissa. Suomeen palattuaan hän on työskennellyt terveysteknologian parissa ja on tällä hetkellä aivotutkimusta tukevan Aivosäätiön toimitusjohtajana. Hän jatkoi perheessä kulkenutta intohimoa politiikkaan ja hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuuston jäseneksi vuodesta 2017 (nyt toisella vaalikaudella) kokoomuksen riveistä. Hän puhuu suomea, englantia, ranskaa, espanjaa, portugalia ja jonkin verran ruotsia. Hän asuu miehensä ja tyttärensä kanssa Helsingin keskustassa. 

–Italiassa suuri osa poliittisesta maailmasta ei ymmärrä, miksi Suomi haluaa liittyä Natoon nyt. Väärinkäsitykset vaihtelevat oikeistosta – joka vielä jonkin aikaa sitten oli ystävällisissä väleissä Moskovan kanssa – vasemmistoon, joka yhdessä muiden intellektuellien kanssa ottaa Italiasta käsin tehtäväkseen neuvoa suomalaisia, ​​mitä kannattaisi tehdä. Voitko selittää meille, mitä maassasi tapahtuu ja miksi?

Haluamme elää maassamme rauhassa. Siksi haluamme nyt Naton jäseniksi. Kyse on omasta puolustuksestamme. Emme halua uhata ketään hakemuksellamme. Suomi ja Ruotsi hakevat Naton jäsenyyttä samanaikaisesti.

Helmikuun 24. päivä muutti Suomen turvallisuusympäristön lopullisesti Venäjän aloittaessa hyökkäyssodan Ukrainassa. “Naamiot on riisuttu, edessä vain sodan kylmät kasvot”, kuten presidentti Sauli Niinistö osuvasti kiteytti puheessaan maaliskuussa. Naton näkökulmasta Suomen ja Ruotsin jäsenyys puolustusliitossa lisää Itämeren ja arktisen alueen turvallisuutta.

Suomi on vuosien ajan tehnyt tiivistä yhteistyötä Naton kanssa Naton rauhankumppanina. Meillä ei kuitenkaan ollut Naton 5. artiklan mukaisia turvatakuita. Suomi luottaa jatkossakin omaan puolustukseensa, jolle Nato-jäsenyys tuo lisää uskottavuutta ja turvatakuut. Suomi täyttää Nato-jäsenyyden kriteerit. Suomessa on nykyaikaiset, Nato-yhteensopivat puolustusvoimat ja olemme pitäneet puolustusmenot yli 2 prosentissa bruttokansantuotteesta.

— Millaisia ​​reaktioita maassanne oli Putinin puheeseen viime helmikuussa, ennen sodan puhkeamista?

Vaikka tiedettiinkin Venäjän keskittävän joukkojaan Ukrainan rajoille, suomalaiset asiantuntijat eivät uskoneet Venäjän aloittavan sotaa. Ajattelimme, että Putinilla olisi enemmän hävittävää kuin voitettavaa. Putinin puhe 21.2.2022 avasi silmämme sille, että sodan uhka oli todellinen. Puhe oli hyytävä. Putin tunnusti Itä-Ukrainan kapinallisalueet itsenäisiksi. Suomea ei puheessa mainittu, mutta monet kokivat, että siinä käytetyt historialliset argumentit koskivat Ukrainan lisäksi myös Suomea.

–Nykyinen pääministeri, sosiaalidemokraattinen Sanna Marin vastusti jyrkästi Suomen liittymistä Natoon; tänään demareista on tullut Naton pääkannattajia ja he tukevat puolueesi kokoomuksen teesejä. Mikä sai heidät muuttamaan mieltään?

Ukrainan sodan kauhut, kuten siviilien murhat ja raiskaukset sekä sairaaloiden ja muiden humanitaaristen laitosten tuhoaminen, on uutisoitu laajasti suomalaisessa mediassa. Historian valossa suomalaisten on helppo samaistua ukrainalaisten kärsimyksiin. Tämä vauhditti yleisen mielipiteen kehittymistä Nato-kysymyksestä. Sodan puhkeaminen Ukrainassa vaikutti myös pääministerimme kantaan. Hän sanoo nyt kannattaneensa Nato-jäsenyyttä henkilökohtaisesti pidempään, mutta tammikuussa hän kertoi Reutersille pitävänsä Suomen Nato-hakemusta erittäin epätodennäköisenä. Useimmat suomalaispuolueet vastustivat Nato-jäsenyyttä aiemmin, mutta Ukrainan sodan alkamisesta lähtien puolueet yksi toisensa jälkeen ovat muuttaneet kantaansa. Ainoa suuri parlamentaarinen puolue, joka ei virallisesti tue Nato-jäsenyyttä, on Vasemmistoliitto. Olen ylpeä siitä, että useimmiten eri mieltä olevat osapuolet ovat pystyneet työskentelemään yhdessä Nato-kysymyksessä.

— Miten yleisesti ottaen maassanne (media, älymystö, ammattiliitot) suhtaudutaan tähän Natoon liittymiseen? Onko kannatusmittauksia tehty?

Nato-keskustelu Suomessa on ollut viimeisen kolmen kuukauden aikana laajempaa kuin 30 edellisenä vuonna yhteensä. Siihen osallistuivat poliitikot, tutkijat, tiedotusvälineet ja kansalaiset.

Nato-jäsenyyden kannatus Suomessa tammikuussa 2022 oli 28 % ja Helsingin Sanomien 11.5.2022 tekemässä kyselyssä 73 %. Liike-elämän edustajat ovat kannattaneet voimakkaasti Suomen liittymistä Natoon. Naton tarjoama lisäturva on nähty Suomen talouden kannalta tärkeänä investointien, ulkomaisten asiantuntijoiden ja matkailijoiden houkuttelemiseksi.

–Mikä oli Suomen historiallinen asenne suhteissaan Neuvostoliittoon ja sitten Venäjään?

Suomella ja Venäjällä on yhteistä rajaa 1 340 kilometriä. Helsingistä Pietariin on alle 400 kilometriä, mikä vastaa matkaa Modenasta Roomaan. Suomi kävi sotaa Neuvostoliittoa vastaan ​​toisen maailmansodan aikana vuosina 1939-45. Pysyimme itsenäisinä, mutta menetimme noin 10 % Suomen maa-alasta Neuvostoliitolle ja Neuvostoliiton tukikohdat tulivat Suomeen (1950-luvun loppupuolelle asti).

Kylmän sodan aikana ja Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen ylläpidettiin liittoutumattomuuden politiikkaa tasapainoteltiin idän ja lännen välillä. Historiallisesti Venäjän kanssa käytävä kauppa on ollut tärkeä Suomen taloudelle, mutta sen osuus on laskenut erityisesti Krimin sodan alkamisesta vuonna 2014. Suomi on osallistunut Venäjän pakotteisiin osana Euroopan Unionia.

Venäjä on ilmoittanut vastaavansa Suomen Nato-jäsenyyshakemukseen ja Suomi on varautunut siihen. Se voi tarkoittaa sotilaallista keskittymistä rajoillamme tai erilaisia ​​hybridi- ja kyberhyökkäyksiä. Esimerkiksi vuosina 2015-16 Venäjä lähetti järjestelmällisesti turvapaikanhakijoita rajan yli kylvääkseen epävakautta Suomeen.

–Tasavallan presidentti Tarja Halonen (2000-12) osallistui vuonna 2005 Moskovassa voitonpäivän 60-vuotisjuhliin ja vastusti miinojen käyttöä Venäjän rajalla. Mitä nämä avoimuusyritykset lopulta tuottivat?

Suomi on aina pyrkinyt ylläpitämään hyviä suhteita Moskovaan. Suomen entinen presidentti Tarja Halonen on saanut Suomessa tänä keväänä paljon kritiikkiä, ja hänen presidenttikautensa politiikka on nähty uudessa valossa. Sitä on pidetty naiivina. Mielestäni Tarja Halosen presidenttikaudella 2000-luvun alussa oli luultavasti enemmän syytä olla optimistinen Venäjän kehityksen suhteen. Jälkikäteen ajatellen tarina on aina helpompi selittää kuin tilanteen ollessa päällä. 

Demokratian kehitystä Venäjällä on sittemmin ollut surullista seurata, oppositio ja vapaa media on vaiennettu, toisinajattelijat, kuten Boris Nemtsov ja Aleksei Navalny, on murhattu tai vangittu.

Suomen nykyinen presidentti Sauli Niinistö tunnetaan myös läheisistä yhteyksistään Vladimir Putiniin. Hänen 11. toukokuuta sanomansa Venäjälle liittyen Suomen Nato-hakuun on suorempi kuin koskaan: “Te aiheutitte tämän, katsokaa peiliin.”

–Onko totta, että Suomessa on aina ollut bunkkereita, joita käytetään säännöllisesti harjoituksiin hyökkäyksen varalta? Miksi olette noudattaneet näitä käytäntöjä?

Väestönsuojia on rakennettu Suomessa yli 80 vuotta. Suomessa on 54 000 väestönsuojaa, mikä on maailman toiseksi paras pelastuspalvelutilanne Sveitsin jälkeen. Niitä rakennettiin Helsingissä esimerkiksi metroasemille.

Ukrainan sodan alkamisen jälkeen keskustelu valmistautumisesta ja väestönsuojien tilanteesta alkoi heti suomalaisten keskuudessa ja myös Helsingin kaupunginvaltuustossa.

Suomalaisia ​​on myös ohjeistettu hankkimaan hätäapua kotiin 72 tunniksi. Tämä tarkoittaa ruokaa, vettä, taskulamppuja ja radiota siltä varalta, että virta katkeaa. Tässä ei sinänsä ole mitään uutta. Ohjeet ovat samanlaiset monissa hätätilanteissa, muistan samat ohjeet Karibialta hurrikaaniin valmistautuessani.

–Huomenna tai ylihuomenna on eduskunnassa äänestys: miten puolueet äänestävät?

Eduskunnan vahva enemmistö kannattaa Naton jäsenhakemusta. Ennusteeni on, että noin 190/200 äänestää sovellusta. (Lopulta äänestyksessä 17.5.2022 188 äänesti puolesta, 8 vastaan ja 3 oli poissa). 

— Suomi on maa, joka liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995 ja liittyi myös euroon (ainoana Pohjoismaana, joka on ottanut euron käyttöön). Muuttaako Natoon liittyminen mielestäsi jotain maasi suhteessa eurooppalaisuuteen?

Tunnemme Suomessa olevamme nyt entistä selvemmin osa länttä.

Ukrainan sota muuttaa pysyvästi Eurooppaa ja Suomea sen mukana. Naton rooli on Ukrainan sodan myötä vahvistunut. Eurooppa on jakautunut ja Venäjän vastaiset pakotteet kestävät todennäköisesti pitkään. Rauha on saatava Ukrainaan mahdollisimman pian, ja Euroopan on osallistuttava maan jälleenrakentamiseen.

EU ja sen jäsenvaltiot ovat tehneet historiallisia turvallisuuspoliittisia päätöksiä esimerkiksi sotilaallisen avun antamisesta Ukrainalle Euroopan rauhanrahaston kautta. Euroopan puolustusta koordinoidaan kuitenkin Naton kautta.

Ilmastonmuutoksen vuoksi Euroopan on vähennettävä nopeasti fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Samalla on pyrittävä luopumaan venäläisistä polttoaineista ja ostettava niitä tulevaisuudessa muualta. Vihreä siirtymä saattaa viedä hetkellisesti hieman taaksepäin, mutta se kiihtyy pitkällä aikavälillä.

–Italiassa voimme lukea, että Suomi teki tämän päätöksen “tunteiden aallolla” ja että olisi parempi harkita päätöstään uudelleen. Mitä haluat sanoa niille, jotka ajattelevat niin?

Järjen ja tunteiden välinen tasapaino on tärkeää kaikissa päätöksissä.

Historia tulee tulkitsemaan Suomen Nato-ehdokkuutta, mutta tässä tilanteessa ja tästä hetkestä katsottuna se on Suomelle ainoa vaihtoehto.

Jenni Pajunen on kokoomuksen kaupunginvaltuutettu sekä Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut EU-politiikan maisteri College of Europesta, Belgiasta. 

Teksti: Filippo Petrucci Käännös: Jenni Pajunen Kuva Helsingin kaupungintalolla: Markku Lempinen Kasvokuva: Mikko Mäntyniemi

“Tolte le maschere, ora c’è solo il viso freddo della guerra davanti”. Ecco perché la Finlandia vuole entrare nella Nato” Haastattelu italiaksi Unione Sardassa 17.5.2022


Takaisin