Jenni Pajunen - Kuka olen?

Kuka olen?

Olen 40-vuotias helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu. Koulutukseltani olen kauppatieteen ja EU-politiikan maisteri.

Lähdin maailmalle parikymppisenä idealistina ja palasin Suomeen kolmikymppisenä realistina. Halu muuttaa maailmaa paremmaksi ei ole kadonnut vuosien varrella mihinkään. Tästä syystä lähdin mukaan politiikkaan.

Pidän itseäni liberaalina ja olen kokoomuksen jäsen, koska arvostan puolueen talousosaamista, yrittäjämyönteisyyttä sekä avointa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Haluan tehdä Helsingistä maailman toimivimman kaupungin – oikeasti. Se tarkoittaa, että arki rullaa, ympäristöasiat huomioidaan, taloutta hoidetaan vastuullisesti ja yrittäjyyteen kannustetaan. 

CV

  • Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Helsingissä s.1980
  • Nordic Institute of Dental Educationin toimitusjohtaja 2014–18, Planmecan kehityspäällikkö 2013–20 (perhevapaalla 2019–20)
  • Helsingin elinkeinojaoston jäsen, kulttuuri- ja kirjastojaoston varapuheenjohtaja ja kaupunginhallituksen varajäsen 2017
  • Helsingin konsernijaoston jäsen 2021-
  • Hallituksen jäsen The Shortcutissa 2021–
  • Asunut 10 vuotta ulkomailla Belgiassa, Chilessä, Barbadoksella, Angolassa ja USAssa
  • Kehitysyhteistyötehtävissä ja vaalitarkkailijana EU:lla ja Maailmanpankissa 2002–13
  • Kauppatieteen ja EU-politiikan maisteri, Aalto-yliopisto 2004 ja College of Europe, Brygge 2006
  • Paljasjalkainen helsinkiläinen, asuu Katajanokalla, kotoisin Laajasalosta
  • Puhuu suomea, englantia, ranskaa, espanjaa, portugalia ja kouluruotsia
  • Naimisissa, yksi päiväkoti-ikäinen lapsi. Harrastuksina lenkkeily, jooga ja kaupunkikulttuuri

Katso kokemukseni tarkemmin LinkedIn -profiilissani 

Jenni Pajunen

Tarinani

Olen paljasjalkainen helsinkiläinen ja kaupunginvaltuutettu kolmannessa polvessa. Olen tehnyt uraani sekä yritysmaailmassa että kansainvälisissä järjestöissä pohtien ratkaisuja eri maiden kehityskysymyksiin. Olen myös asunut 10 vuotta ulkomailla esimerkiksi Angolassa ja Washingtonissa. Paluumuuton jälkeen arvostan Helsingissä ja Suomessa erityisesti julkisten palveluiden toimivuutta, luonnon läheisyyttä ja monipuolista tapahtumatarjontaa.

Arkeani vauhdittavat nykyisin päiväkoti-ikäinen lapsi ja yrittäjäpuoliso. Politiikan yhdistäminen arkeen pienen lapsen kanssa ei aina ole ihan helppoa. Toisaalta motivaatio työskennellä paremman tulevaisuuden puolesta on äitiyden myötä korkeammalla kuin koskaan.

Korona-ajan haasteita

Menetin korona-aikana työpaikkani ja etsin parhaillaan uutta työtä. Työllisyydestä puhutaan politiikassa paljon ja kokemus on ollut silmiä avaava – työtä ei nykyisin aina löydy helposti korkeasta koulutuksesta ja pitkästä kansainvälisestä työkokemuksesta huolimatta. Tämän kokemuksen perusteella intoni ajaa helsinkiläisyrityksille yhä parempaa toimintaympäristöä on entistä suurempi.

Terveysteknologian ja koulutuksen vientiä edistämässä

Palattuani Suomeen kesällä 2013 löysin työpaikan Planmecalta, yrityksestä, josta on tullut yksi Suomen viennin menestystarinoita. Tämä vuonna 1971 perustettu perheyritys vie hammasteknologiaa Herttoniemen teollisuusalueelta yli 120 maahan. Työ on kansainvälistä, ensimmäinen työmatkakohdistui Pakistaniin. Minut nimitettiin pian Planmecan ja Turun yliopiston uuden koulutusvientiyrityksen Nordic Institute of Dental Educationin toimitusjohtajaksi. Tämä tehtävä on saanut minut oivaltamaan, miten suuri potentiaali piilee terveysteknologiassa ja koulutusviennissä. Mietin työssäni paljon myös matkailun edistämistä, koska johtamani yritys houkutteli kansainvälisiä asiakkaita perehtymään digitaaliseen hammaslääketieteeseen Helsingissä ja Turussa. Jäin Planmecalta äitiyslomalle 2018 lopulla.

Kauppakorkeasta Latinalaiseen Amerikkaan

Maailmalle lähtö ei tapahtunut sattumalta. Helsingin kauppakorkeakoulun opintojen loppupuolella vuonna 2002 lähdin harjoittelijaksi Suomen Chilen suurlähetystöön Santiago de Chileen. Kaupungissa yllätti ilmansaasteiden lisäksi metrolinjan läpi kulkeva eriarvoisuus. Pääteasemilta löytyivät ääripäät: toisessa päässä rikkaiden luksuskorttelit ja bulevardit, toisessa köyhien asuttamat sateessa tulvivat lähiöt. Olen monesti miettinyt, että tällaista kehitystä en toivo Helsinkiin.

Perehdyin työssäni Chilen talous- ja ihmisoikeuskysymyksiin. Vapaa-ajalla reppureissasin ympäri Latinalaista Amerikkaa. Argentiinan talouskriisi 2001–2002 ja Bolivian maaseudun köyhyys järkyttivät pohjoismaiseen vakauteen ja tasa-arvoon tottunutta matkalaista. Työharjoittelu poiki myöhemmin vaalitarkkailupestejä EU-missioilla Ecuadorissa, Guatemalassa ja Guinea-Bissaussa. Demokratian ja ihmisoikeuksien edistämistä eri keinoin pidän edelleen hyvin tärkeänä. Mukaan tarttui myös runsaasti lattarialegriaa eli elämäniloa sekä salsatanssin alkeet.

Köyhyyttä vähentämässä Angolassa

Kahden vuoden komennus Maailmanpankin toimistossa Angolassa 2007–2009 on minulle kaikista ulkomaankokemuksista nostalgisin. Angolan lähihistoria on pitkän sisällissodan takia traaginen. Luanda tuntui kaoottiselta astronomisine hintoineen, loputtomine slummeineen ja tuskastuttavine ruuhkineen. Oli vaikea tottua siihen, ettei voinut olla koskaan varma oliko kotona vettä ja sähköä. Työ Maailmanpankin maajohtajan oikeana kätenä oli onneksi erittäin antoisaa. Pääsin pureutumaan köyhyyden vähentämiseen niin kansantalouden näkökulmasta kuin ruohonjuuritasolla. Kenttämatkat paikallisiin kouluihin, orpokoteihin ja terveyskeskuksiin muistuttivat julkisten palveluiden roolista arjessa. Ilman toimivaa vesihuoltoa tai koulua ihmisiä ei voi nostaa köyhyydestä.

Suuren maailman meininkiä Washingtonissa

Vuonna 2009 sain työtarjouksen Maailmanpankin pääkonttorista Washingtonista. Työskentelin USA:sta käsin kolme ja puoli vuotta julkishallinnon kehitysprojekteissa Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla. Karibian saarilla kehitimme saarivaltioiden verohallintoa, tulleja ja julkistaloutta. Meksikossa olin mukana tutkimassa kiinteistöveron vaikutuksia. Vero herätti ristiriitaisia tunteita sielläkin. Rio de Janeirossa osallistuin projektiin, jossa mietimme, miten parantaa urheilukisoihin valmistautuvan kaupungin koulutus- ja terveyspalveluita ja pienentää hiilijalanjälkeä.

Elämä Washingtonissa oli sosiaalista ja Amerikka näytti parhaat puolensa. Pääsin seuraamaan Yhdysvaltojen yhteiskuntaa, politiikkaa ja kulttuuria osana kaupungin eloisaa kansainvälilstä yhteisöä. Maailmanpankissa vieraili supertähtiä laulajista Nobel-voittajiin ja presidentteihin. Afterworkeilla tapasi aina toinen toistaan kiinnostavampia tuttavuuksia. Kaupungin korkean hintatason takia asuin aikuisten kommuuneissa. Vapaa-ajalla kävin kaupunkitapahtumissa, konserteissa ja roadtripeillä sekä lenkkeiln Potomac-joen varrella.

Kymmenen vuoden kulkurielämän, useamman maanosan ja muuttokuorman jälkeen expat-arki alkoi puuduttaa. Päätös paluusta ei ollut helppo: työ oli erityisen antoisaa ja kansainvälisessä elämäntyylissä oma viehätyksensä. Matkailin Aasiassa muutaman kuukauden ja palasin kesällä 2013 Suomeen.

Juuret Helsingissä

Olen paljasjalkainen helsinkiläinen ja kaupunginvaltuutettukolmannessa polvessa. Seikkailuretket Kruunuvuoren metsissä ja Tullisaaren puistossa värittivät lapsuuttani viisilapsisen laajasalolaisperheen esikoisena. Kotona puhuttiin paljon yrittäjyydestä ja politiikasta, ja seurasin isäni Jussin kaupunginjohtajuuteen johtanutta poliitikon uraa läheltä jo pienestä. Aloitin koulun Yliskylän ala-asteella, josta siirryin Itäkeskuksen peruskouluun ja lukioon. Koulun jo 90-luvulla monikulttuurinen yhteisö ja kielilinja antoivat erinomaiset valmiudet kansainvälistymiseen. Laajasalon nuorisotalo, ostari ja Itäkeskus palveluineen olivat tärkeitä kohtaamispaikkoja teinivuosina.

Toimin kaikilla kouluasteilla aktiivisesti oppilaskuntapolitiikassa. Helsingin kauppakorkeakoulun edustajiston puheenjohtajana 2001–2002 pyrin parantamaan opiskelijoiden arkea ja asumistilannetta.

Paluumuuton jälkeen arvostan Helsingissä erityisesti julkisten palveluiden toimivuutta, luonnon läheisyyttä ja monipuolista tapahtumatarjontaa. Vuosia maailmalla kierreltyäni haluan työskennellä politiikassa sen puolesta, että Helsingistä tulee maailman toimivin kaupunki – oikeasti.

Kalandulan putouksilla Angolassa, 2009

Jenni mediassa

Jenni Pajunen jakoi isänsä vaalimainoksia – nyt hän on kokoomuslainen kaupunginvaltuutettu kolmannessa polvessa  Helsingin Sanomat 31.7.2017

Helsingin politiikassa asiat saavat usein outoja mittasuhteita Helsingin Sanomat 12.11.2019

Jennin valtuustoaloitteita mediassa

Ilmaista ruokaa nuorille: Helsinki haluaa jakaa koulujen hävikkiruokaa iltapäivisin nuorisotaloissa MTV 14.01.2020

Merelliseen Helsinkiin ehdotetaan uutta siltaa – yhdistäisi Kruununhaan ja Kalasataman Helsingin Sanomat 3.12.2019

HUS alkaa tarjota hedelmöityshoitoja myös naispareille ja yksinäisille naisille Helsingin Sanomat 11.4.2019

Entinen EU-ulkoministeri puolustaa EU:n elvytyspakettia suomalaispodcastissa: “Muu maailma katsoo meitä kateellisena” Ilta-Sanomat 21.12.2020