Helsingin kolme kriisiä ja 2023 budjetin ratkaisut niihin
14.10.2022
Helsingin budjettia 2023 laadittiin jälleen kriisitunnelmissa koronapandemian vaihduttua Ukrainan sotaan. Miten Helsinki ratkoo työvoimapulaa, energiakriisiä ja soteuudistuksen mukanaan tuomia haasteita? Kokoomus jatkaa Juhana Vartiaisen johdolla linjaa, jossa kaupungin tuottavuutta parantavilla uudistuksilla haettiin lisää rahaa palveluiden – erityisesti kasvatuksen ja koulutuksen – parantamiseen. Näin kouluille suunnitellut säästöt saatiin peruttua ja yhdessä sovitusta talouden vastuuperiaatteesta pystyttiin pitämään pääpiirteissään kiinni kriiseistä huolimatta. Jatkossa soteuudistuksenkin myötä investointeja joudutaan tekemään yhä enemmän velkarahalla. Tässä analyysiä Helsinkiä kohtaavista kriiseistä ja ensi vuoden talousarvion ratkaisuista kokoomuslaisen budjettineuvottelijan näkökulmasta. Vuoden 2023 budjettia olivat laatimassa kokoomus, vihreät, SDP, Vasemmistoliitto ja RKP ja siitä keskusteltiin myös muiden poliittisten ryhmien kanssa. Helsingin valtuusto hyväksyy budjetin marraskuussa.
Helsingin kriisi 1: Työvoimapula etenkin kasvatuksessa ja terveydenhuollossa
Työvoimapula on Helsingin organisaation suurin ongelma tällä hetkellä. Sen takia emme enää pysty tuottamaan kaikkia palveluita päiväkodeissamme, kouluissamme ja terveyskeskuksissamme. Sarastian palkanmaksuongelmat ovat pahentaneet tilannetta aiheuttamalla henkilöstölle kohtuutonta haittaa ja tahraamalla Helsingin mainetta työnantajana. Varhaiskasvatuksen kriisiä ratkaistiin myös kuluvan vuoden budjetilla.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan budjetti 2023 kasvaa 68 miljoonaa euroa eli 5.1% eli 600 euroa per lapsi. Tämä oli kaikkien puolueiden yhteinen kärkitavoite, jotta pystymme helpottamaan päiväkotien ja koulujen yhä paineisempaa tilannetta.
Helsingin budjetissa 2023 työvoimapulaan vastataan kasvattamalla Helsingin palkkakehitysohjelmaa 7 miljoonaan euroon. Sen avulla pienipalkkaisten ja työvoimapulasta pahiten kärsivien alojen työntekijöiden palkkoja nostetaan. Lisäksi (vihreiden vaatimuksesta) osittaista työsuhdematkalippuetua kaupungin työntekijöille kasvatetaan, henkilöstön palkitsemiselle on varattu yhteensä 10 miljoonaa. Lisäksi Sarastian aiheuttamien palkanlaskentaongelmien ratkaisuun on budjetoitu 6 miljoonaa euroa.
Henkilöstön hyvinvointi on entistä tärkeämpää, jotta pystymme pitämään kiinni työntekijöistämme. Työvoimapulasta kärsiville aloille kuten varhaiskasvatukseen pitää kouluttaa enemmän osaajia. Päättäjien niin valtuustossa kuin eduskunnassa pitäisi välttää tekemästä päätöksiä, joilla pahennetaan työvoimapulaa – tästä hoitajamitoitus on yksi esimerkki. Helsingin pitää kehittää yhä parempaa johtamista ja uusia tapoja tehdä työtä hyödyntäen teknologiaa ja uusinta tietoa. Palkkaongelmat ja niiden aiheuttama kolaus Helsingin luottamukseen ja työnantajamaineeseen pitää korjata. Helsingillä on oma hanke työvoiman saatavuuden parantamiseksi, sen skenaariot ja toimenpiteet pitää miettiä paljon nykyistä strategiakautta (2021-25) pidemmälle.
Helsingin kriisi 2: Energia ja hintojen nousu
Ukrainan sodasta aiheutunut energiakriisi ja hintojen nousu tuntuu paitsi helsinkiläisten kukkaroissa myös kaupungin organisaatiossa kustannusten nousuna. Kokoomuksen vaatimuksesta helsinkiläisten veroja ei ensi vuonna nosteta, vaikka useampi puolue sitä neuvotteluissa vaati.
Kaupunki on valmistellut ohjelmaa, jossa vähennetään energian kulutusta kaupungin kiinteistössä, rakentamisessa ja mm. muuttamalla valaistusta led-lamppuihin. Siihen on budjetoitu 5 miljoonaa euroa. Helsinki jatkaa myös varautumista ja esimerkiksi väestönsuojien kunnostuksen määrärahoja kasvatettiin.
Helsingillä on Helsingin ja Vantaan Energian omistajana tärkeä rooli suomalaisessa energiatuotannossa, huoltovarmuudessa ja myös päästötalkoissa. Helenin osingoilla on rahoitettu vuosia Helsingin investointeja ja niille riittää jakajia. Helsingin omistajapolitiikka on jatkossa yhä suuremman poliittisen kiinnostuksen kohteena. Helsingin pitää myös osaltaan pyrkiä korjaamaan sähkömarkkinoiden häiriöitä ja huomioida, että monille kaupunkilaisille ja yrityksille kriisi on aiheuttanut kohtuuttomia nousuja sähkölaskuissa.
Helsingin kriisi 3: Soteuudistus
Jatkossa Helsinki on yhä konkreettisemmin koko maan kasvun veturi, kun suurin osa verotuloista kilisee kaupungin sijaan valtion kassaan. Terveyskeskusten jonot eivät saa soteuudistuksen takia pidentyä – ne pitäisi purkaa. Terveyspalveluiden ei pitäisi rapautua – niiden pitäisi parantua.
Vuoden vaihteessa starttaava soteuudistus siirtää päätäntävallan helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksesta valtiolle, kun kaupungin tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut ja n. puolet Helsingin budjetista siirtyy valtion rahoitettavaksi. Samalla päätösvalta omista palveluistamme siirtyy käytännössä pois, vaikka valtuutettumme ovat myös aluehallintopäättäjiä.
Monia soteongelmia on vaikea rajata vain kaupungin tai valtion puolelle – esimerkkinä vaikka asunnottomuuden hoito tai oppilashuolto. Helsinkiläisen veronmaksajan kannalta tämä jako on nyt pakko tehdä, vaikka se ei palvele asunnottomia tai koululaisiamme. Helsinkiläisten rahoja ei saa soteuudistuksella pumpata muualle.
Valtio ottaa Helsingin 18% kuntaverosta itselleen 12.64% – vain 5.36% jää kaupungille käytettäväksi kasvatukseen ja koulutukseen, uuteen infrastruktuuriin sekä nuoriso- kulttuuri- ja liikuntapalveluihin. Samaan aikaan suurin osa kasvavan kaupungin tarpeellisista investoinneista – koulun korjauksista, asuntojen ja joukkoliikenteen rakentamisesta – arviolta 8,5 miljardia tulevan kymmenen vuoden aikana, pysyy kaupungin maksettavana. Helsingin tekemä tulos ei ole voittoa, vaan sillä on rahoitettu kaupungin investointeja. Soteuudistuksen seurauksena Helsingin kyky rahoittaa investointejaan tulorahoituksella heikkenee merkittävästi. Helsinki velkaantuukin tulevina vuosina voimakkaasti. Helsingin lainakannan ennustetaan 1,5 kertaistuvan strategiakauden 2021-25 aikana.
–
Helsinki on selvinnyt aiemmista kriiseistä ja selviää myös nykyisistä ja tulevista. Soteuudistuksen itse itsellemme aiheuttamat ongelmat pitää korjata. Helsingin ja koko Suomen on välttämätöntä saada talous kasvamaan, tarvitsemme yrityksiä, investointeja ja osaajia. Vain kasvun avulla pystymme rahoittamaan lapsillemme ja vanhuksillemme riittävän hoidon tulevaisuudessa.
Jenni Pajunen on kokoomuksen valtuustoryhmän 2. varapuheenjohtaja, Helsingin konsernijaoston ja kaupunkiympäristölautakunnan jäsen sekä kokoomuksen neuvottelija 2023 budjettineuvotteluissa.
Lisää aiheesta:
Helsingin tiedote Talousarviosta 2023
Helsingin talousarvio 2023 julkaistaan kokonaisuudessaan 31.10 mennessä
Kuvat: Markku Lempinen
Takaisin